Erikoisammattitutkinnon perusteet astuvat voimaan1.8.2013.
Myös SVT on antanut lausunnon perusteisiin liittyvin. Erityisammattitutkinnon voi suorittaa myös viittomakielen tulkki, kirjoitustulkki tai puhevammaisten tulkki.
Linkki hyväksyttyihin perusteisiin http://www.oph.fi/download/149846_Oikeustulkin_erikoisammattitutkinto_14_011_2013.pdf
Painettu julkaisu tulee myöhemmin kesällä.
Käy kurkkaamassa Kelan sivuilta lisätietoa.
KELAN TERVEYSOSASTO, TULKKAUSPALVELU
LAUSUNTO KANSAINVÄLISEN VIITTOMISEN KÄYTTÄMISESTÄ TULKKAUKSISSA
Suomessa järjestetään tilaisuuksia, joissa käytetään reletulkkausta. Tällöin käytössä on
(vähintään) kaksi tulkkia, jotka tulkkaavat kahden eri kieliparin, kieliparien suomi – suomalainen
viittomakieli sekä suomalainen viittomakieli – kansainvälinen viittominen, välillä. Nämä tilanteet
Kela on tähän asti hyväksynyt ja maksanut ilman erityisselvityksiä.
Reletulkkauksia on järjestetty myös ennen nykyisin voimassa olevaa tulkkauspalvelulakia
esimerkiksi kuurojen maahanmuuttajien kohdalla. Tulkkauspalvelulain tullessa voimaan ei ollut
tarkoitus muuttaa sisällöllisesti sellaista soveltamiskäytäntöä, joka toteutti lain tarkoitusta
vammaisten henkilöiden yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistämisessä.
Nyt kuitenkin tuleviin kuurojen jääkiekon MM-kisoihin (http://wdihc2013.com/) jo kiinnitetyt
kansainvälistä viittomista hallitsevat kolme tulkkia on peruttu juuri ennen kisoja ja ohjeistuksena
Kelalta on tullut, ettei vastaavia tilanteita enää makseta. Syyksi Kela ilmoitti, että kyseessä on
kahden viittomakielen välinen tulkkaus, ei tulkkaus puhutun ja viitotun kielen välillä.
Tulkkauspalvelulaki
Tulkkaus on viestin kääntämistä kieleltä toiselle. Se on sitä myös kahden eri viittomakielen välillä.
Tulkkauspalvelulaki ei edellytä, että toisen tulkkauskielistä tulee olla puhuttu kieli. Pykälä 4 toteaa: ”Tässä laissa tarkoitetaan 1) tulkkauksella viittomakielellä tai jollakin kommunikaatiota selventävällä menetelmällä tapahtuvaa viestin välittämistä. Viestin välittäminen voi tapahtua kahden kielen välisenä taikka kielen sisäisenä, kun käytetään jotakin kommunikaatiota täydentävää tai selventävää menetelmää.”
Kela on perustellut päätöstään vetoamalla tulkkauspalvelulain 4 § lain määrittelyyn: ” Puhutun ja
viitotun kielen välinen tulkkaus on viestin kääntämistä kieleltä toiselle. Tulkkaus on myös viestin
välittämistä tai selventämistä kielimuodosta tai -kanavasta toiselle. Kielen sisäisellä tulkkauksella
tarkoitetaan viestin välittämistä samalla kielellä eri viesti- ja aistikanavien kautta.”
Tulkkauspalvelulain perustelujen 5 § toteaa: ”Pykälässä mainituilla elämänalueilla järjestettävän
tulkkauspalvelun tulisi siis mahdollistaa vammaiselle henkilölle vuorovaikutus ja osallistuminen
yhdenvertaisesti muiden ihmisten kanssa. Yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää, että
asiakkaalla on oikeus saada tulkkauspalvelua niissä tilanteissa, joissa hän sitä tarvitsee. Tämän vuoksi on tärkeää, että asiakkaalla on oikeus itse määritellä mihin ja missä hän käyttää tulkkia.”
Haluamme muistuttaa, että tulkkauspalvelulain perustelujen 10 § toteaa, että ”Asiakkaan yksilölliset tarpeet tulee kuitenkin jatkossakin ottaa huomioon sekä palvelua kilpailutettaessa että yksittäistä tulkkauspalvelua järjestettäessä. — Lisäksi yksittäistä tulkkauspalvelua
järjestettäessä voi olla tarpeen poiketa kilpailutusjärjestyksestä esimerkiksi sen varmistamiseksi,
että valitulla tulkilla on riittävä ammattitaito vaativaan tulkkaustapahtumaan. — Vaativissa tulkkaustilanteissa voidaan palvelu järjestää siten, että käytettävissä on kaksi tai useampia tulkkeja.”
Perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuutta koskeva säännös vaikuttaa merkittävästi yksilön tosiasialliseen perusoikeuksien toteutumiseen. Sen mukaan ”ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä eikä ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan muun muassa kielen, terveydentilan tai vammaisuuden perusteella”.
Vaikka Suomi ei vielä ole ratifioinut YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa yleissopimusta 2010/48/EY (sen ratifiointiprosessi on parhaillaan meneillään), on Suomi yleissopimuksen allekirjoittamalla sitoutunut sen noudattamiseen ja sitä voidaan lähteä toteuttamaan etupainotteisesti jo nyt.
Kelan linjauksen seuraukset
Kelan linjaus ei ole sopusoinnussa tulkkauspalvelulain kanssa: subjektiivisuus ja asiakkaan yksilölliset tarpeet jätetään huomiotta. Tulkkausta ei käytetä siksi, että halutaan jotain enemmän kuin valtaväestöllä on, vaan siksi, että halutaan saada sama tieto, mikä valtaväestöllä on tarjolla. Halutaan tiedollista ja viestinnällistä tasa-arvoa, joka on koko tulkkauspalvelulain henki. Kela on tähän asti, tulkkauspalvelulain voimaantulon jälkeen, maksanut nämä
reletulkkaustilanteet eikä ole perustetta sille, miksi juuri nyt lain tulkintaa tulisi muuttaa yksipuolisella päätöksellä.
Lisäksi tällä linjauksella vaarannetaan kuurojen maahanmuuttajien asema. Tänne tullessaan heillä ei ole luonnollisesti vielä suomalaisen tai suomenruotsalaisen viittomakielen taitoa, jolloin tähän asti on tulkkauksissa käytetty kahden tulkin reletulkkausta toisen tulkin käyttäessä nimenomaan kieliparia suomalainen viittomakieli – kansainvälinen viittominen. Mikäli kaikki tulkkaus tulee olla puhutun ja viitotun kielen välistä, maahanmuuttajat eivät todellisuudessa saa tulkkauspalvelua sitä tarvitessaan. Tämä taas on selkeästi lainvastaista ja rikkoo perus- ja
ihmisoikeuksia mm. kotouttamisen, ilmaisunvapauden, tiedonsaannin sekä yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuden osalta.
Me allekirjoittaneet Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmän jäsenyhteisöt olemme huolissamme tulkkauspalvelun käyttäjien oikeuksien heikennyksestä ja tämän vaikutuksesta heidän yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksiensa toteutumiseen.
Helsingissä 18.3.2013
Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä
Kuuloliitto ry, Kuurojen Liitto ry, Suomen Kuurosokeat ry, Suomen Viittomakielen Tulkit ry,
Svenska hörselförbundet rf, ,Suomen Kirjoitustulkit ry, Kuulovammaisten Lasten Vanhempien
liitto ry, Kuurojen Palvelusäätiö, Humanistinen ammattikorkeakoulu sekä Diakoniaammattikorkeakoulu
Yhteydenotot:
Sirpa Laurén (yhteistyöryhmän puheenjohtaja), Kuuloliitto ry
sirpa.lauren@kuuloliitto.fi
p. 0400 016308
KELA
Terveysosasto
Viite: to 28.2.2013 Kelan tiedotus- ja keskustelutilaisuus kuulovammaisten tulkkauspalvelun tuottajille
Asia: Tulkkauspalvelujen hankinta 2014
Suomen Viittomakielen Tulkit ry (SVT) on valtakunnallinen viittomakielen tulkkien etujärjestö, jolla on jäseninä sekä palkansaajina että itsenäisinäammatinharjoittajina toimivia viittomakielen tulkkeja. Suomen Viittomakielen Tulkit ry on Akavan Erityisalojen (AE) jäsenyhdistys.
Lausumme 28.2.2013 pidetyn tulkkauspalvelujen hankintaa koskevan tiedotus- ja keskustelutilaisuuden pohjalta seuraavaa.
1. Tulkkauspalveluiden kokonaismenojen kasvu
Kelan edustajat hämmästelivät palvelun järjestämisestä aiheutuneiden kulujen kasvua (vuonna 2011 27,2 milj € ja vuonna 2012 31,6 milj €). Kela myös totesi, että kasvu on saatava kuriin ja kuluja on vähennettävä. Kasvu on kuitenkin ollut odotettavissa, eikä se mielestämme ole tulevina vuosina vähenemässä. Sen takana on paitsi kustannusten nousu (palkat ja matkakulut), myös tulkkauspalvelun käytön lisääntyminen.
Keskustelutilaisuudessa olisi ollut tarpeellista tuoda esille avoimesti, millä osa-alueilla tulkkipalvelujen käyttö on kasvanut voimakkaasti. Arvelemme, että varsinkin puva-puolella asiakkaiden määrä tulee kasvamaan edelleen ja samoin käy yksittäisten asiakkaiden käyttämille tuntimäärille. Palvelu on ollut, ennen Kela-aikaa, varsin huonosti organisoitu, eikä tulkkivälitystä ole ollut kuin muutamassa kaupungissa. Asiakkaat ovat siis hankkineet itse tulkkinsa. Nyt tulkkaus on selkeästi tarjolla välityskeskusten ansiosta ja tämä tietenkin helpottaa palvelun käyttöä.
Myös kuva-puolella on varmasti alueita, joilla tulkkien saatavuus on parantunut, joten se lisää käyttöä ja näin ollen kustannuksia. Asiakkaille ei voi sanoa, etteivät he saa käyttää palvelua. On siis ymmärrettävää, että paine kulujen nousua vastaan kohdistuu palveluntuottajien sopimuksiin. Silti on mielestämme epärealistinen tavoite, edellä mainituista syistä johtuen, estää kuluja enää nousemasta, saatika saada niitä laskemaan. Olisiko parempi puhua siitä, miten kulujen kasvu saadaan pidettyä hallinnassa?
SVT on viittomakielen tulkkien valtakunnallisena edunvalvojana huolissaan siitä, että kuluja pyrittäisiin vähentämään heikentämällä tulkkien työsuhteiden ehtoja.
2. Matka-ajan ja matkakulujen korvaaminen
Nyt ehdotetut leikkaukset (matka-aika, matkakorvaukset ja vain toteutuneiden tuntien maksaminen) eivät todennäköisesti vähennä kuluja. Palveluntuottajien on Kelan sopimuksista huolimatta noudatettava omia työsopimuksiaan ja työehtosopimuksiaan, tai SVT:n ja Akavan Erityisalojen palkkasuosituksia. Ne velvoittavat työnantajaa maksamaan matka-ajasta ja matkakuluista korvaukset. Palveluntuottajien on laskettava matkakulut ja matka-ajan palkat edelleen hintoihin, jotta he voivat jatkossakin tarjota tulkkauspalvelua. Tällöin tunnin tilaus tulkkien toimiston vieressä kustantaa saman kuin tunnin tilaus, joka sisältää 4 tunnin matka-ajan ja km-kustannukset. Tämä tarkoittaa, ettei hinta voi olla lähelläkään nykyisiä tuntihintoja. Tämä malli ei voi tulla Kelalle kokonaisuudessaan halvemmaksi. Pikemminkin se vain sumentaa käsityksen kulujen muodostumisesta ja tekee niiden seuraamisesta mahdotonta.
Yllä olevista syistä johtuen pelkäämme, että suunnitelmien toteutuessa asiakkaiden tasavertainen kohtelu voi vaarantua. Tulevaisuudessa palveluntuottajat eivät välttämättä tarjoa tulkkausta enää kuin kaupunkiseuduille ja lähikuntiin, joissa kulut pysyvät kohtuullisina, jotta voidaan tarjota kohtuullista tuntihintaa. Tällöin kauempana asuvat asiakkaat jäävät ilman tulkkausta.
Lisäksi SVT on huolissaan suunnitellusta muutoksesta korvata matkakuluja vain julkisten kulkuvälineiden mukaan. Tulkin odotetaan lähtevän tilauksiin nopeallakin aikataululla pitkien matkojen päähän ja julkisilla kulkuvälineillä vaikeasti saavutettavaan kohteeseen. Tällöin on ristiriitaista odottaa tulkkien kulkevan työssään julkisista kulkuvälineistä ja niiden aikatauluista riippumatta, mutta korvata matkakustannukset vain julkisten kulkuvälineiden mukaan. Matkakulujen korvaukset tulisi maksaa huomioiden tulkkauspaikan sijainti ja siirtymäaikataulut. Korvaukset julkisten kulkuvälineiden mukaan ovat oikeutettuja vain silloin, kun tulkkauspaikalle todellisuudessa voi ja ehtii kulkea julkisilla kulkuvälineillä.
Matka-ajan ja matkakustannusten korvaaminen ovat olennainen osa viittomakielen tulkkien työsuhteen ehtoja. Tulkkien edunvalvojana emme voi hyväksyä, että näitä ehtoja missään tilanteessa heikennettäisiin.
3. Vain toteutuneista tunneista maksaminen
SVT ei voi hyväksyä sitä, että Kela kilpailutuksen kautta myötävaikuttaisi tulkkien työsuhteen ehtojen heikentymiseen maksamalla vain toteutuneista tunneista. SVT:n ja Akavan Eritysalojen palkkasuosituksissa ja työehtosopimuksissa tulkeille taataan palkka koko tilatulta ajalta. Tämä tulee palveluntuottajien ottaa huomioon hinnoittelussaan, koska työntekijältä ei voida ottaa pois jo saavutettua etua.
Palkan maksaminen tilatulta ajalta on tulkille elintärkeä toimeentulon turva. On epäinhimillistä vaatia tulkkia sitoutumaan esimerkiksi koko päivän kestävään työhön, mutta jättää palkka maksamatta, jos tulkkaus tulkista riippumattomista syistä kestääkin vain puoli tuntia. Tällaisissa tilanteissa toteutumattomiin tunteihin tulee suhtautua kuin liian myöhään peruutettuihin tilauksiin, joihin sovelletaan peruutusehtoja. On huomioitava, että tulkki on varannut työhön koko tilatun ajan, eikä läheskään aina saa korvaavaa työtä tilalle. Vain toteutuneista tunneista maksaminen on tulkin toimeentulon turvaamisen kannalta täysin sietämätön tilanne. Onko tilastoa, joka kertoisi, millaisia toteutumia nykyisellään on verrattuna tilattuihin aikoihin?
4. Asiakkaan kuittaus
SVT on hämmästynyt Kelan vahvasta epäluottamuksesta tulkkeja ja palveluntuottajia kohtaan. Erityisesti ihmettelemme torstain 28.2. keskustelussa ja kommenteissa käytettyä syyttelevää sävyä, jossa koko alaa rangaistaan ilmeisesti kuitenkin vain muutamien tulkkien tekemistä toistuvista rikkeistä. Kelan edustajat itsekin myönsivät, että osasyy on ollut myös heidän omissa ohjeistuksissaan. Vatu-keskukseen otetaan yhteyttä ohjeiden ollessa epäselviä tai monitulkintaisia, mutta osassa tapauksista kokeillaan vain kepillä jäätä ja katsotaan, mikä menee läpi. Tämä on nyt koettu.
Epäluottamus on syntynyt varmasti syystä, mutta silti suurin osa jäsenistämme ei ymmärrä, mistä on kysymys. Kuten to 28.2. tilaisuudessa todettiin, allekirjoitus on varsin hatara todennusmenetelmä monestakin syystä (mm. kuurosokea ei näe, mihin ja mitä allekirjoittaa, puhevammainen ei osaa kirjoittaa nimeään, leimasimella voi leimata vaikka 10 kuittia kerralla, tai kuuro voi tarjota tulkille lisää tunteja ystävällisyyttään ymv). Ilmeisesti Kela olettaa suunnitellun uudistuksen, jonka mukaan vain toteutuneista tunneista maksetaan, poikivan suurta vastustusta ja vilppiä. Allekirjoitus tarvittaisiin siis tällaisia tilanteita varten.
Kuittauksen sijaan on parempi kehitellä jokin muu keino. Olemme samoilla linjoilla keskustelutilaisuudessa esitettyjen puheenvuorojen kanssa, joissa peräänkuulutettiin keppiä ja porkkanaa tai pistokokeita. Tulee rakentaa jokin sanktiojärjestelmä, jossa toistuvista rikkeistä saa rangaistuksen. Epäilllyt tapaukset voisi pistokokeiden omaisesti tarkistaa asiakkaalta. Tosin täytyy huomioida, että suurelle osalle asiakkaista ei ole mitään merkitystä sillä, onko tilaus loppunut etukäteen vai täsmällisesti, eivätkä he ehkä kiinnitä asiaan huomiota. Asia muuttuu heille merkitykselliseksi silloin, jos esim. tilattu aika käy vähiin eikä lääkäri ole vielä kutsunut tutkimushuoneeseen. Heidän palvelunsa on vaarassa jäädä toteutumatta, jos tulkilla on kiire seuraavaan paikkaan.
5. Henkilöstövaatimukset
Tulkkien koulutusvaatimusten tiukentaminen on hyvä asia. Kuurosokeusopintojen vaatiminen on oikeutettua. Heikki Majavalla oli huoli erikoistumisopinto-sanan käytöstä, koska tämä poistaisi alalta paljon erittäin päteviä ja vuosikymmeniä alalla työskennelleitä henkilöitä. Opistotason kolmivuotisessa koulutuksessa ei vielä ollut erikoistumisopintoja tai syventäviä opintoja. Siihen aikaan kaikille kuului hieman eri asiakasryhmiin liittyvää koulutusta. Alkujaan opistotasoisen tulkkikoulutuksen suorittaneilla tulkeilla voidaan katsoa jo olevan soveltuva koulutus yhdessä työkokemuksen kanssa tai heille tulee asettaa jokin siirtymäaika, jonka puitteissa erikoistumisopinnot tulee käydä. HUMAK totesi tilaisuudessa erikoistumisopintojen tarjoamisen olevan vasta alkamassa.
SVT esittää työkokemuksen tarkempaa huomioimista, koska tulkkien työn luonteen tuntien, kaikkea pätevyyttä ei saada koulutuksen aikana, vaan pätevyys ja kokemus karttuvat työvuosien aikana. Toivomme, että kuurosokeiden parissa jo pitkään työskennelleet tulkit eivät joudu yllättäen syrjään sen takia, että heidän kouluttautuessaan (opistotasoinen koulutus) ei ole ollut tarjolla erillisiä todistuksia kuurosokeille tulkkaamisen pätevydestä.
Tulkkien perusopintoihin ei kuulu minkäänlaisia “turistienglannin” opintoja, joten niitä ei voida olettaa kuuluvan jokaisen tulkin taitoihin.
Olisi asiakkaiden ja tulkkien kannalta hyvä, jos kesken kilpailutuskauden hankitut pätevyydet voitaisiin ottaa heti käyttöön. Tulkkien tulee eettisten ohjeiden mukaan ylläpitää ammattitaitoaan. Tälle ei suoda mahdollisuuksia, jos tulkki ei voi välittömästi käyttää uusia taitojaan työssään. Monet olisivat valmiita kouluttautumaan kirjoitustulkeiksi tai kuurosokeusmenetelmiin sekä suorittamaan esim. englannin kielen opintoja (kielitutkintoja ja yliopisto-opintoja). Ketä palvelee se, ettei hankittuja taitoja saa päivittää kilpailutuskauden aikana? Ei ainakaan asiakkaita, jotka saisivat näitä palveluja helpommin.
Henkilöstövaatimuksiin voitanee kirjata ehdoton vaatimus perusammattitaidon osalta 1.1.2014, sallien samalla erikoistumis/lisäopintojen päivityksen kilpailutuskaudella.
Helsingissä 7. päivänä maaliskuuta 2013
SUOMEN VIITTOMAKIELEN TULKIT RY
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry
tiedote 11.12.2012
julkaisuvapaa heti
JUKO: Neuvottelutulos matkakustannusten korvauksista on saavutettu
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, valtiovarainministeriö, Julkisten hyvinvointialojen liitto JHL ry ja
Palkansaajajärjestö Pardia ry saavuttivat 10.12.2012 neuvottelutuloksen matkakustannusten korvauksista.
Oman auton käytöstä maksettava korvaus ei laske
Eduskunta on tehnyt päätöksen, jonka mukaan oman auton käytöstä maksetusta verottomasta korvauksesta leikataan 5 %.
Tämä on käyttäjän omavastuuta. Nyt laskemat osoittivat, että oikea korvaus olisi ollut 47 senttiä kilometriltä.
Leikkauksen jälkeen korvaustasoksi jää 45 senttiä.
Summa on täsmälleen sama mikä on maksettu myös vuonna 2012. Olennaista valtion palkansaajien näkökulmasta on se,
ettei korvaustaso laske eduskunnan perusteettomasta leikkurista huolimatta.
Tämä veroton korvaus koskee ensimmäistä 5000 kilometriä tarkentavan virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Sen jälkeen korvaus on 40 senttiä.
Kilometrirajalle ei ole todellisia perusteita. Osana sopimusta perustettiin matkatyöryhmä, jossa voidaan keskustella
kilometrirajan nostamisesta tai poistamisesta sekä esimerkiksi pysäköintimaksujen korvaamisesta. Tavoitteena JUKOlla on,
etteivät matkakorvauskäytännöt tarpeettomasti vaikeuta työtehtävien hoitamista.
Päivärahat nousussa, ulkomaan hotellikorvausten katto poistuu
Sopimuksen mukaisesti kokopäiväraha nousee kaksi euroa, osapäiväraha euron ja ateriakorvaus 50 senttiä.
Ulkomaan hotellikorvausten osalta sopimuksesta poistettiin rajoite, joka on mahdollistanut enimmäiskorvaustason ylityksen 10 prosentilla.
Nyt ylärajaa ei ole. Kustannukset voivat nousta korvaustasoa korkeammiksi esimerkiksi suurten messujen aikaan, kun majoituskapasiteetista
on pulaa. Uudistus on perusteltu.
”Korvaukset ovat työhön liittyvästä matkustamisesta syntyneiden kustannusten kompensointia. Korvauksiin kohdistuvat leikkaukset
tai ehtojen kiristykset tuottavat mitättömiä säästöjä, mutta työntekoa ne voivat vaikeuttaa kohtuuttomasti”, sanoo JUKOn puheenjohtaja
Olli Luukkainen.
Lisätietoja
JUKOn puheenjohtaja Olli Luukkainen, 050 065 2872 ja JUKOn neuvottelupäällikkö Markku Nieminen, 040 060 1162
Mikä on JUKO?
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO valvoo jäsentensä oikeudellisia, työmarkkinallisia, taloudellisia ja sosiaalisia etuja.
Valtiolla työskentelee noin 28 000 jukolaisiin liittoihin kuuluvaa palkansaajaa. Jukolaisia palkansaajia on liki kaikissa valtion
virastoissa ja laitoksissa. Muita valtion pääsopijajärjestöjä ovat Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Palkansaajajärjestö Pardia.
Työnantajaa edustaa valtion työmarkkinalaitos VTML. Nämä tahot neuvottelevat ja solmivat yhdessä valtion virka- ja työehtosopimuksen.
Suomen Viittomakielen Tulkit ry is proudly powered by
WordPress
